Feeds:
Artikkelit
Kommentit
  • ” Raideliikenteen tulevaisuus” liikennepoliittinen keskustelu pohjana puolueiden vastukset Pro Rautatien kyselyyn sekä mm. Liikenneviraston ”Liikenneolosuhteet 2035” torstai 3.3 Vuosikokouksen yhteydessä
  • ”Junaliikenne mahdollisuutena – matkustajien tarpeista menestykseen tehokkaalla toiminnalla” aamupäiväseminaari, jossa kootaan ehdotuksia palvelun ja rautateiden toiminnan kehittämiseksi 21.4 klo 9-12
  • ”VR:n matkalippujärjestelmän uudistus ja junamatkan hinta” seminaari touko- kesäkuussa VR:n kanssa sovittavana ajankohtana
  • ”Rautatiet Sveitsissä – matkaseminaari” syyskuun Sveitsin matkan yhteydessä.
  • ”Lapin rautatiet ja junaliikenne” seminaari Rovaniemellä lokakuussa.
  • ” Tuleeko talvi taas” seminaari marras-joulukuussa.

Jäsenille ja yhteistyökumppaneille tarjotaan mahdollisuutta toteuttaa seminaarijärjestelyt siten, että Pro Rautatie toteuttaa sovittavasta aiheesta seminaarin kohtuullista korvausta vastaan.

Lausunto ”Liikenneolosuhteet 2035” -luonnokseen

Pro Rautatie on hallituksen kokouksessaan 23.11.2010 päättänyt antaa seuraavan lausunnon Liikenneviraston ”Liikenneolosuhteet 2035” -luonnokseen.

Liikenneviraston näkemys liikenteen tulevaisuuskuvasta on laadittu kuten tekstissäkin todetaan jalat tukevasti maassa (”Tämä suunnitelma on laadittu maltilliseen, nykyistä alhaisempaan 1,5 miljardin euron vuosibudjettitasoon, mikä tarkoittaa yhdellä hallituskaudella noin 6 Mrd € rahoitusta. Tästä perusväylänpidon osuus on 4,8 Mrd. €, joukkoliikenteen 520 M€ ja liikenneverkkojen kehittämisen 840 M€. Suunnitelman alhainen rahoitustaso peilaa valtion talouden tilaa ja pakottaa tuomaan selkeästi esiin prioriteetit. Tällä rahoitustasolla painotetaan enemmän päivittäistä liikennöitävyyttä kuin liikennejärjestelmän kehittämistä.”). Ehkä liiankin tukevasti.

Kuten laatijatkin ovat todenneet tulos on nykytilannetta säästeliäästi säilyttävä eikä varsinaisesti kehityshakuinen. Vanhat ajatukset runkoverkkoon perustuvasta liikennejärjestelmästä on kaivettu esiin ja pääkaupunkiseudun ohella kolme suurinta kaupunkia on nostettu erityisasemaan. Käytännössä esitetyt linjaukset merkitsevät vahvasti vielä nykyistäkin keskittävämpää kehittämislinjaa maan aluerakenteessa ja asuttavuudessa. Kun selvityksessäkin on todettu liikennejärjestelmän keskeinen vaikutus maankäytön ja aluerakenteen sekä yritysten toimintaedellytysten kehittymiseen merkinnee valittu linjaus vahvaa keskittämistä ja yritysten toimintaedellytysten heikkenemistä runkoverkon ja suurten keskusten ulkopuolella. Huomioonotetut asiakasnäkemykset painottavat vahvasti nykytilannetta, vahvimpia keskuksia ja suuria liikenne- ja kuljetusvirtoja. Suomen aluerakenteen kannalta valittu linjaus on vahvasti keskittävä. Periaatteessa linjaus soveltuu raideliikenteelle hyvin.

Selvityksessä on esitetty rautatieliikenteelle suurempaa rahoitusosuutta kuin tähän mennessä. Käytännössä tämä merkitsee nykyisten ratayhteyksien hoidon ja kunnossapidon tehostamista sekä harvojen välttämättömien kehityshankkeiden toteuttamista. Pieneksi jäävä kehittämishankkeiden rahoitus heijastunee vahvasti erityisesti raideliikenteen kehittämishankkeisiin, jotka ovat investointeina suuria. Ilman suurehkoja investointeja raideliikenne ei kykene vastaamaan liikenteen ja kuljetusten kysynnän kasvuun.

Selvityksessä on rahoituksen osalta huomattu valitun kehyksen riittämättömyys ja sitä on yritetty korjata esitetyillä toimenpiteillä (Väylänpidon ja liikennepalvelujen ostojen rahoitus tulisi sitoa indeksiin.
• Rahoituksen pitkäjänteisyys ja 10 vuoden toteuttamisohjelma luovat mahdollisuudet tehokkaaseen parantamistoimien toteuttamiseen.
• Sovelletaan nykyistä enemmän ns. pieniä investointiohjelmia perusväylänpidossa, mikä edellyttää aluksi perusväylänpidon rahoitustason korotusta.
• Perustetaan valtion Infra Oy, joka rahoittaa palveluntuottajia edullisella valtion korolla investoinneissa, jotka maksetaan vuosimaksuina saadusta palvelutasosta.).

Melko selvää on, ettei ainakaan raideliikenne kykene tulevaisuudessa tarjoamaan asetetuissa resurssirajoissa Suomen kehittymisen edellyttämiä palveluja sen paremmin henkilöliikenteessä kuin tavarakuljetuksissakaan. Käytännössä tämä merkinnee myös, ettei raideliikenteen mahdollisuuksia Suomen kilpailukyvyn parantamisessa ja ilmaston laatumielessä voida täysin käyttää hyväksi. Se heikentää myös Suomen talouden kehitysmahdollisuuksia, koska kokemuksen perusteella oikein suunnatut väyläinvestoinnit ovat tehokkaimmin talouden kasvua edistäviä toimenpiteitä.

Helsingissä 23.11.2010

Johannes Koskinen
hallituksen puheenjohtaja

Reijo Lehtinen

toiminnanjohtaja

Mitäs mieltä olet?

Nyt on hyvä aika vaikuttaa päättäjiin.

Anna äänesi rautateille.

Kysyimme ehdokkailta heidän linjaansa uusiin rautatiehankkeisiin.
Rautatiet tarvitsevat huomattavasti nykyistä suuremman rahoituksen – kaikki puolueet vaativat lisärahoitusta raiteille Pro Rautatien paneelikeskustelussa 3.3.2011. Lisää kohdassa ajankohtaista.

Pro Rautatie kyseli puolueilta, päättäjiltä ja asiantuntijoilta näkemyksiä rautatiepolitiikasta. Vain vihreillä oli selvä, vahva rautatiepoliittinen osaohjelma – muilla rautatiet olivat osana muita ohjelmia. Katso kyselyn yhteenveto liitteistä kohdassa ajankohtaista.

Vaalit lähestyvät. Pro Rautatie on tekemässä rautatiepoliittista kyselyä ja järjestää 3.3 klo 10 -12 Keskustelutilaisuuden aiheesta VR:n kokouskeskuksen auditoriossa(kso ajankohtaista).

Käy tutustumassa ehdokkaiden vastauksiin:

http://www.linkki.fi

Junassa on perheen pienimpienkin mukavaa matkustaa.

Kohtaaminen junassa